Pihapiiri Sampsantieltä

Kun kaupunki 1893 osti Kumpulan säteritilan, se sai haltuunsa kallioita, soista korpea ja peltoja, joita vuokrattiin halukkaille viljelijöille. Vaikka reilut sata vuotta ovat muuttaneet alueen ilmeen täysin, yhä täällä viljellään, joskin niin pihoilla kuin siirtolapuutarhoissakin kasvaa leipäviljan asemesta vihanneksia, juureksia, hedelmäpuita ja kukkia.

Vuosisadan vaihteen jälkeen 1912 perustettiin Käpylän kunnalliskoti ja työlaitos (nykyinen Koskelan sairaala), jonne siirrettiin Taivallahden työ- ja vaivaistalosta yli 200 hoidokkia ajanmukaisiin uusiin tiloihin.


Koskelan kirkko

Sairaalan rakennuksia

Väinölänkadulta

Metsolantieltä

Pian sen jälkeen Helsingin Sosialilautakunta teki 1916 ehdotuksen "Yleishyödyllisen työväenasuntoyhdistyksen" avustamisesta. Seuraavana vuonna kaupunginvaltuuston valiokunta ehdottikin rakennettavaksi "neli- tai viisikerroksisia kivitaloja tiilityyliin laadittuine julkisivuineen ja vailla kaikkea rakennustaiteellista koristelua"!

Onneksemme Asuntoreformiyhdistyksessä oli englantilaiseen puutarhakaupunkiaatteeseen ihastunut arkkitehti Akseli Toivonen, joka sosialilautakunnan sihteerinä vaikutti ratkaisevasti siihen, että kollegoista Birger Brunila sai laatia asemakaavan ja Martti Välikangas rakennuspiirustukset tälle Helsingin kauneimmalle kaupunginosalle.

Huhtikuussa 1920 Helsingin Kansanasunnot -yhtiön rakentamistoimikunta päätti töiden aloittamisesta ja kaupunginvaltuusto teki 4.6.1920 lopullisen päätöksen puutarhakaupungin rakentamisesta tänne Kumpulan ja radan takana olleen Kottby -nimisen kylän välimaastoon. Vuokraksi määrättiin 1 penni / neliömetri. Samana vuonna perustettiin myös Asunto-osuuskunnat Käpylä (29 taloa) ja Käpy (36 taloa), kaikki kaksikerroksisia kahden perheen puutaloja. Myöhemmin, vuonna 1924 rekisteröitiin vielä Asunto-osakeyhtiö Osmo-Käpylä, jota korkeamman tonttivuokran takia sanottiin miljonäärikortteliksi ja jonka asukkaat omistavat itse talonsa.


Sampsantieltä

Poikia Helsingin
Kansanasuntojen pihalla


Vuoritalon rappiota

Ensimmäisiä kivitaloja on ollut kummituslinnaa muistuttava, alun perin vapaapalokunnan Nyyrikintien viereiselle kalliolle rakennuttama, mutta keskeneräiseksi jäänyt Seuratalo , joka on toiminut myös kirkkona, kouluna, teatterina jne. Lyhyempi lista kertoisi, mikä se ei ole ollut…

Monien muidenkin yleishyödyllisten toimintojen alkutaival on lähtenyt liikkeelle vuokratiloissa. Esimerkiksi kirjastomme palveli lukuhaluisia käpyläläisiä ensin Työväentalossa ja pääsi vasta talvisodan syttymisen kynnyksellä -39 siirtymään nykyiseen rakennukseensa Väinölänkadulle.



Käpylän työväentalo

Lastentarhat ja leikkikentät sekä puistotädit ovat olennainen ja tärkeä osa alueen ja sen asukkaiden elämää ja historiaa, ja vaikka sisätilojen ahtaus oli 50-luvun taitteessa melkoinen suurten ikäluokkien takia, tarjosivat läheiset puistot, kentät, metsät ja kalliot ruhtinaallisia leikkimaastoja.

Käpylän kansakoulu aloitti Seuratalossa jo -21, mutta vuosikymmenen lopussa sille valmistui oma rakennus Väinölänkadun varteen ja sotien jälkeen viereen lisärakennus alakoulua varten.

Käpylän yhteiskoulu toimi kotikouluna ilman lupaa (!) pastorin talossa vuonna -38 ja oma rakennuskin tehtiin ilman virallista lupaa -42 Taivaskallion kupeelle Onnentielle. Kansalaistottelemattomuu-della on pitkät juuret…

Ruotsinkielinenkin kansakoulu sekä lastentarha perustettiin myös tänne, samoin entinen Viipurin lyseo, jonka uutta nimeä, Helsingin kaksoisyhteislyseo, ei kukaan käyttänyt, vaan kaikki puhuivat Hykkylästä.

60-luvun alussa hiidenkirnun viereen Tallinmäkeen muutti -56 perustettu Helsingin Yhtenäiskoulu, jonka suojissa aloitti myöhemmin toinenkin mainitsemisen arvoinen opinahjo, Käpylän Iltaoppikoulu (per.-62), joka myöhemmin sai ensimmäisenä oppikouluna Suomessa luvan luokattoman opetuksen järjestämiseen.


Käpylän ala-asteelta


Käpylän kirkko
Funkistyylinen kirkko valmistui kesällä -30.
 

Olympiakylän puistoisia pihoja

Kisakylässsäkin riittää vehreyttä

 

Tunnetuimpia kerrostaloja edustanevat sittemmin sodan takia peruuntuneita vuoden -40 kisoja varten tehty Olympiakylä Koskelantien pohjoispuolella sekä eteläpuolella vihdoin -52 olleisiin olympialaisiin rakennettu Kisakylä.

50-luvulla aloittivat toimintansa myös Helsingin Suomalaisen Säästöpankin, Helsingin Työväen säästöpankin ja Kansallis-Osake-Pankin Käpylän konttorit. Jo 20-luvulla avattiin Postisäästöpankin ja Helsingin Osakepankin ja 40-luvulla Pohjoismaiden Yhdyspankin konttorit.

Samalla vuosikymmenellä valmistuivat myös mm. Mäkelänkadun varrelle Käärmetalo ja suurperheisten talot sekä Kimmonkentän läheisyyteen invalidien kuntouttamislaitos.

Käärmetalo

Mutta raha ei ratkaise alueen viihtyvyyttä ja toimivuutta vaan ihmiset ja heidän aktiivi toimintansa, joka mm. pelasti Puu-Käpylän lähes varmalta purkutuomiolta 60-luvun kaiken vanhan hävittämisen vimman ollessa pahimmillaan.

Käpyläläiset ovat perin uskollisia kauniille asuinalueelleen ja toimivat mitä erilaisimmissa yhdistyksissä ja järjestöissä säilyttääkseen upean kaupunginosansa tulevillekin sukupolville ja kehittääkseen sitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Ei ole sattumaa, että täällä perustettiin Helsingin ensimmäinen kaupunginosayhdistys, Käpylä-Seura, ja että sen lisäksi täällä toimii useita kymmeniä asukas-, harrastus- ja ammattijärjestöjä sekä moninaisia aatteellisia ja poliittisia yhdistyksiä, joille kaikille Käpylä ja sen asukkaiden hyvinvointi ja viihtyvyys on tärkein päämäärä.

Teksti Tintti Karppinen
Kuvat Martti Humppila